Psykologiassa on tieteenalana historiallisesti keskitytty ongelmiin ja niiden ratkaisuun, ja positiivinen psykologia – ja sitä kautta myös positiivinen pedagogiikka – tutkii onnellisuutta ja hyvinvointia, ja myös millä keinoin niitä voi tukea. Aivan kuten sydämen ja verisuonten hyvinvointiin vaikuttaa riittävä ja säännöllinen liikunta, meillä on nykytiedon valossa ymmärtämys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat mielen hyvinvointiin.
Siinä missä positiivinen psykologia on keskittynyt aikuisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimiseen, positiivinen pedagogiikka tutkii oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppimistuloksien edistämistä. Se voidaan myös määritellä kokonaisuutena, joka tuo yhteen positiivisen psykologian tieteen ja parhaat käytännön opettamisen tavat, joiden yhteisenä tarkoituksena on lisätä yksilöiden sekä koulujen kukoistusta.
Tutkimustulosta positiivisen pedagogiikan toimivuudesta on paljon koulumaailmasta. Oppilaat, joiden hyvinvoinnin taso on korkea, saavat parempia arvosanoja koulussa (Howell 2009). Myös oppilailla, joiden hyvinvointi on hyvällä tasolla, on korkeampi itsekontrolli opiskelun suhteen kuin niillä oppilailla, joiden hyvinvointi oli alhaisemmalla tasolla. Hyvinvointi liittyy myös merkittävästi oppilaiden kouluun sitoutumiseen sekä myönteiseen koulukäyttäytymiseen ja hyvien ihmissuhteiden solmimiseen koulussa.
Aivan kuten koulumaailmassa, hyvinvointi ja positiivinen ilmapiiri harrastustoiminnassa ei ole oppimisesta irrallinen tekijä, vaan sen pohjalle rakentuu harrastamisen mielekkyys ja intohimon ruokkiminen. Ongelmalähtöisyydestä siirtyminen ratkaisukeskeisyyteen välttää negatiivisen vinouman syntymisen, jossa opettaja lähinnä kiinnittää toistuvasti huomion ongelmiin, joihin kaikkiin ei edes tarjota ratkaisuja. Virheet ihminen huomaa varsin usein itsekin, mutta opettajan rooli onkin tarjota niihin ratkaisuja.
Toinen opettajan tärkeä rooli positiivisessa pedagogiikassa on vahvistaa oppijan ymmärtämystä omista vahvuuksista. Positiivisen pedagogiikan tarkoituksena on etsiä niitä tapoja, menetelmiä ja näkökulmia, joilla oppijat – lapsesta senioreihin – saadaan tuntemaan oppimisen iloa ja innostumaan oppimisesta. Vahvistaminen ja myönteinen palaute auttavat muodostamaan realistisen kuvan omista taidoista, ja terve identiteetti tukee ja sitouttaa voimavaroja antavaan harrastustoimintaan.
Mielikuvista poiketen positiivinen pedagogiikka voi olla aivan yhtä tavoitekeskeistä kuin muutkin tavat opettaa. Erona ongelmakeskeiseen mestari-oppipoika-asetelmaan on se, että oppilas on keskiössä, ei opettaja, ja tavoite on saada oppilaan taitojen lisäksi myös itse oppilas kukoistamaan.
Vain olemalla lahjakas harvoin pääsee kovin pitkälle, mutta innostuksesta ja intohimosta juontavalla työllä pääsee lähes minne vaan.
Janne Kovanen
Lähteenä ja loppumattomana inspiraationa Pauliina Avolan ja Viivi Pentikäisen kirja Kukoistava kasvatus. (2019)
Me Musiikkikoulu Säveltiellä olemme sitoutuneet käyttämään opetuksessamme aina positiivista pedagogiikkaa.
Esittelyssä
laulu, lauluryhmät, bändit, teoria
maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai
Janne Kovanen
Innostus, luovuus ja uteliaisuus – nämä ovat laulunopettaja Janne Kovaselle tärkeintä musiikissa ja taiteessa. Taiteen tehtävä on lisätä hyvinvointia ja antaa meille välineitä ilmaista tunteita ja jopa koskettaa niillä muita. Koulutukseltaan Janne on ammattimuusikko sekä musiikkipedagogi (AMK), ja hän päässyt kokemaan musiikin riemua niin poppia laulaessa festarilavoilla ja musikaaleissa kuin kotistudiolla säveltäessäkin.
Jannen tunneilla keskiössä on utelias luovuus taiteen tekemiseen, oman äänen löytäminen niin laulaessa kuin säveltäessäkin, sekä innostamisen ja rohkaisun voima. Meillä kaikilla on oma tapamme nähdä ja kuulla maailmaa sekä kokea tunteita, ja tekniikan ja musiikillisten välineiden tehtävä on helpottaa näiden asioiden ilmaisua ja välittämistä – turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.
Suomi 
English